Löytöjä luonnosta

Tänään kävin samoilemassa lähipelloilla ja metsissä reilu viiden asteen pakkasessa kauniissa säässä. Tarkoituksena oli käydä katsomassa luita jotka sisko oli löytänyt edellisenä päivänä. Totesin, että luut olivat kenties osa peuran tai kauriin jalka, jonka kettu tai korppi oli pellolle kuljettanut. Sillä sekä peuroja/kauriita, että kettuja ja korppeja liikku alueella vilkkasti. Luiden toisessa päässä oli jäljellä jonkin verran karvaa, mutta muuten luut oli kaluttu paljaiksi. Lähi alueella ei näkynyt mitään muuta, mikä voisi liittyä luihin.

                                       Tässä kuva luista

Etsiessäni lähistöltä jotakin luihin viittaava löysin mielenkiintoisia koloja. Kolot sijaitsivat kahden vanhan kuusen muodostamassa suojaisassa kohdassa lehtikuusimetsän ja pellon välissä. Koloja löytyi kaksi. Arvelin koloja ketun kolosiksi. Erityisesti toisen kolon suulla oli jälkiä kulkemisesta.

Samalla tarkastin, että vanhat ja uljaat männyt seisoivat tukevasti paikallaan. Nämä männyt sijaitsevat aivan lähellä kolosia.

Tapaninpäivä retkeilyä

Puolelta päivin lähdettiin Tapaninpäivä retkelle kauniissa aurinkoisessa säässä ja pikku pakkasessa. Isä ajoi koirilla ja me muut (eli akkapoppoo + pikkuveli) menimme kävelleen. Mukana oli myös isosiskon lapinporokoiran pentu Tilko.

Kävely joukoilla matkaa taittui 6,5 kilometriä kohtuullisen mäkisessä maastossa. Evästelemään pysähdyttiin kauniiseen männikköön. Vesi kiehui mukavasti Tragiassa ja kahvit ja kaakaot saatiin nautittua. Koirille juoksu kilometrejä kertyi rielu 29 km.

  Retkellä eteen osui luonnon ihmeistä: kaksi korppia, palokärjen hakkaamia koloja ja jokin tunnistamattomaksi jäänyt linnunääni. 

                       Keulassa oik. Anabasis ja vas. Benja, takana oik.Eryx ja vas.Papu

Joululomalla on muutenkin tullut ulkoiltua ahkerasti ja samoiltua metsässä koirien kanssa. Eilen kävimme isosiskon, Eryxin ja Tilkon kanssa 1,5 tunnin metsälenkillä.

Harvinaisesta täysikuusta Joulupäivänä nappasin kuvan kehnolla kännykkä kameralla. Kaikessa kehnoudessaan siitä tuli kuitenkin varsin mielenkiintoisen näköinen.

Talvi tuli. Ja meni

Perjantai aamun herätessä huomasin, että pihalla satoi räntää. Pikku hiljaa se muuttui lumisateeksi. Miten riemullista! Iltaan mennessä oli jo aivan talven näköistä. Yöllä lunta tuli lisää ja lämpötilan laski hieman pakkasen puolelle.
Lauantaina saattoi alkaa rekiajelu. Reellä mentiin läheiselle pellolle , jossa on ajeltu aikaisempinakin vuosiana, ja eikun menoksi. Pieniä sattumuksiakin saatiin, kun koirien hämäykseksi ja innostamiseksi entisestään paikalle mentiin autolla. Auto päätti juuttua kiinni pellon laitaan. Kunnan hiekan ja pellon omistajan( joka sattui paikalle) työntö avusuksella sitä kuitenkin selvitiin ylös.

Sunnuntaina lenkkiä pidennettiin vieelä toiselle pellolle ja vasta tehdylle metsäautotielle. Maisemat olivat kuin lapissa konsanaan, kun märkä lumi oli tarttunut kiinni puihin ja pakkaslunta oli satanut päälle. Rekikilometrejä kertyi viikonlopun aikana reilut 40.

Talvi tosiaan tuli ja meni. Vähäksi aikaa. Sillä tänään on jo lämpöasteita ja lumi sulaa kovaa kyytiä. Kaiken lisäksi tulevalle viikonlopulle on luvattu kokonaista 8 astetta lämmintä. Lysti loppui siis tältä erää. Toivottavasti tulee pian uutta lunta, ja paljon, jotta pääsisi hiihtämäänkin.

Yhteiajoissa

Tänään käytiin Jokimaalla yhteisajoissa. Kokoontuminen oli Jokimaan VPK:n omistamalla talolla, jota on juhla ja kerho käyttössä. Mukana oli neljä porukka ja yhteensä viisi valjakkoa, joista suurimmassa oli seitsemän koiraa. Ohituksia harjoiteltiin ahkerasti ja ne sujuivat kaikkien osalta mallikkaasti. Matkaa kertyi meille 10,5km ja muille n.7 km vaikka keli oli hieman lämmin. Vauhtia saatiin mukavasti muista valjakoista. Kuvaajana toimi siskoni.

Vierailua maatilalla

Kävin viime viikonlopulla vieraisilla kaverini luona, joka asuu maatilalla. Viikonloppu kului mukavissa merkeissä eläinten kanssa touhuillessa. Tässä muutamia kuvia.

                                        Metku-vasikkan kanssa ulkona

                                          Tyttö puput

                                         Pojat

                                           Hupsu-kani

Kärry-SM Jämi 2015 17.-18.10.

Jämin sm-kisat menivät odotuksiin nähden oikein hyvin. Lauantaina oli aika lämmintä. Koska lähtö oli iltapäivällä aurinkopaistoi jo hyvinkin lämpimästi ja nosti ennestään lämpötilaa.Koirat jaksoivat kuitenkin hyvin. Sunnuntaina oli hieman viileäpää vaikkakin lämpötila nousu aika korkealle silloinkin.
Basi ei ollut koskaan aikaisemmin ollut kisoissa, joten alkuun ihmetteli menoa ja meininkiä kisa paikalla. Lopulta se kuitenkin asettui aloilleen ja makasi nätisti ketjussa. Papulla ja Basilla tein kumpanakin päivänä lenkin ja Papu meni johdossa suorastaan mahtavasti. Kuin oikea johtaja koira konsanaan. Suunnat menivät erinomaisesti sekä aavalla, että tiellä ja myös muutama reitille osunut koira ohitettiin mallikkaasti.
Yötä vietin siskon kanssa teltassa.
Monia tuttuja tuli tavattua ja oli mukava jutustella. Kokeneiden kuskien mietteitä päässimme kuulemaan iltanuotiolla. Onnittelut kaikille kisoissa sijoittuneilla!

Talvi tekee tuloaan

Vähän toista viikkoa on saatu nauttia yö pakkasista ja päivä lämpötilatkin ovat laskeneet n. 5 asteen tuntumaan. Kurjet ja joutsenet ovat pääasiallisesti lähteneet. Toivottavasti pian saadaan lunta.

Vetäessä lenkkejän on pidennettu tasaiseen tahtiin ja pisin lenkki tähän mennessä on ollut 17km. Täällä viikolla on menty muutama lyhyempi koska tähtäimessä en tulevan viikonlopun kärry-sm- kisat jämillä. Kisoissa starttaavat SM-DS2- luokassa Benja ja Eryx. Kuskina toimii isä. Papulla ja Pasilla on suunnitelmissa ajella muuten vaan kilpailupaikan erinomaisia reitistöjä. Maisematkin suosivat sekä kilpailijoita, että katselijoita sillä maasto on erinomaista mäntykangasta. Runsaiden reitistöjen lisäksi lähistöllä on useita laavuja ja kotia, joissa toivon mukaan ehtii iltasella paistelemaan makkaraa ja nauttimaan nuotiosta. 

Hienoista syksyisistä keleistä ovat päässeet nauttimaan kaikki ja sänkipelloilla on ollut hyvin tilaa temmestää. Kaikeksi onneksi myös tassut ovat pysyneet kunnossa korsien kovuudesta huolimatta. Kuuraisella pellolla kieriskelystä on myös osoittautunut mieluisaksi puuhaksi. 

                                           Pallo masituu hyvälle

                                                     Eryx

                                                      Papu

Syksyisiä aamuja

Nyt kun yöt ovat viilenneet vetäminen on taas voinut alkaa. Juoksemassa on käyty neljä kertaa ja matka on ollut 2,5-4 km. Lämpötilat nousevat vielä niin nopeasti, että lähtö on tapahtunut n.6.30-7 aamulla.Vetämässä ollaan käyty lähellä sijaitsevilla hiekkateillä.

  Yhtenä tavoitteena tulevalle kaudelle on, että koirat makaavat lähdössä. Näin ollen lähtöjä on harjoiteltu kaksi koiraa yhtäaikaa ja peräkkäin liinoissa, jotta ne eivät saisi niin paljon intoa vieressä olevalta kaverilta ja jotta opettelu sujuisi helpommin. Tähän asti makuullaan olo on onnistunut kohtuullisesti ja edistystä tapahtuu.

  Kauniiden aamujen ansiosta myös jokseenkin huonolaatuinen puhelimenkamerani on saanut ulkoilua.

                                             Puolukat eivät ole vielä kypsiä

Eryx ja Papu vedon jälkeen (kuva alku viikolta)

                                    Benja ja Basi tältä aamulta

Eryx ja Papu tämän aamun lenkin jälkeen

Toriseva

Ohikulkumatkalla tuli piipahdettua Torisevan kahvimajalla ja katseltua Torisevaa itseään.
Kahvimajan on peräisin vuodelta 1936 ja sen on perustanut Virtain Lotta Svärd-järjestö, jonka alaisuudessa se toimi säännölisesti aina elokuuhun 1942 asti. Tuolloin toiminta lakkasi sodan takia.
Sodan jälkeen Virtain kauppakunta osti paikan lomakäyttöön, minkä jälkeen paikka siirtyi takaisin maanpaikan omistajalle 1950-luvun taitteessa. Lokakuussa 1951 myönnettiin Hilja Kalliolle luvat kahvimajan pitämiseen. Vuodesta 1948 kahvimaja on ollut auki joka kesä ja on avoinna yleisölle.

  Kahvimaja sijaitsee kalliolla Alaisen- Torisevan pohjoispäässä. Paikasta on upeat näköalat järvelle. Idylliä täydentää melkein alkuperäisenä säilynyt kahvimaja rakennus. Kahvimajalta pääsee myös pirkantaipaleelle.

Kahvimaja alhaaltapäin

                                                  Kahvimajan portailta
Toriseva järvi on muinainen kallio murtuma, jonka oletetaan tapahtuneen viimeisen jääkauden jälkeen. Murtuma on pitkän omainen ja on tapahtunut kaakkois- luode- suunnassa. Torisevassa on kolme osaa Ylinen, Keskinen ja Alainen, joista Keskinen on syvin ja lähdepohjainen. Alainen- Toriseva on 29 m syvä ja 1100m pitkä.

                                           Alinen- Toriseva

                                     Alhaalta rannasta

Oppitunteja

Viime aikoina on harjoiteltu nukkumista teltassa. Papu ja Benja pääsivät nukkumaan jo viime kesänä teltassa ja kummaltakin se sujuu erinomaisesti. Tänä kesänä teltassa nukkumista on vähän palauteltu mieliin. Benjalle jopa pienen yhden yön retken muodossa.

Olin varsin mielissäni kun huomasin, että  Benja ja Papu ovat lopettaneet viime kesäisen patjalle tunkemisen. Eryx sen sijaan tulee välillä patjalle. Onneksi vain jalkopäähän toisinkuin Papu ja Benja.

Kun Eryx ensi kertaa tänä kesänä pääsi telttaan nukkumaan se oli alkuun varsin levoton. Ensinnäkin se piti houkutella teltaan herkkujen avustuksella. Teltassa herra juoksenteli ympäriinsä, vinkui ja vähän haukahteli. Aina pieneksi toviksi se malttoi raihoittua ja sitten ramppaaminen ja ääntely alkoi uudelleen. Ensimmäisenä iltana tämä toistui joitakin kertoja.    
  Toisena iltana Eryx kävi teltasssa heti makuulleen ja oli aivan rauhallinen. Pahaksi onneksi Papu alkoi tarhassa haukkua ohi kulkijaa (olimme siis omassa pihassa) ja Eryx säntäsi pystyyn. kun olin saanut Eryxin juuri rauhoittumaan Papu aloitti suudelleen haukkumisen. Sama toistui kolme kertaa kunnes lopulta nukahdin.
  Kolmantena iltana Eryx säntäili päin teltan seiniä ja lopulta se oli pakko viedä ulos teltasta, jotta teltta ei hajoaisi.

                                    Kumpanakin aamuna Eryx nukkui varsin sikeästi.


Basin telttaan totuttelun aloitinkin hieman rauhallisemmin. Syynä oli, että se ei ole vielä kovin tottunut olemaan sisällä, kun ei edellisessä kodissa ollut käynyt koskaan sisällä vaan asunut pelkästään ulkotarhassa. Eikä se ole käynyt vieläkään kuin muutaman kerran sisällä. Olin hieman ennakko luuloinen, mutta Basi meni innolla teltaan. Syötin sille siellä herkkuja ja annoin sen rauhassa tutkia ympäristöä. Käväisimme teltassa vain muutaman minuutin, mutta Pasi tykästyi teltaan niin, että sen joitui tuomaan miltei väkisin sieltä ulos. Mikä ei tietenkään haittaa jatkoa ajatellen, sillä mitä paremmin koira viihtyy teltassa sitä helpompi sen kanssa on siellä olla.

 Kaikin puolin telttailu näyttää sujuvan tällä hetkellä varsin mukavasti vaikka Eryx ja Basi kaipaavatkin vielä harjoitusta. Seuraavaksi taidankin lisätä teltassa nukkuvien koirien määrää.

Hatlamminsuolla

Maanatai päivän päätteeksi matka suuntautui kohti Hatlamminsuota. Ilma oli raikas ja lämmin. Pieni suo oli oikein mukava, vakkei tähän aikaan vuodesta eikä päivästä, ollut muita kulkijoita kuin ihmisiä ja koiria.

Mustikat ja karpalot olivat jo kukassa suolla ja metsässä. Toivotaan ettei halla vie marjoja, jotta pääsee syksyllä herkuttelemaan.

Mukana olivat myös siperianhuskyt Eryx ja Basi. Mielenkiintoisia puskia ja hajuja löytyi koirille etenkin suon ulkopuolisella varsin suositulla lenkkeilypolulla. Intoa pojilla riitti ja muutaman kerran humpsahtivat pitkospuilta alas. Tietenkään siinä ei sen kummemmin käynyt kuin, että tassut kastuivat ja sitten matka taas jatkui.

Lopuksi otettiin vielä ihan rennosti varjossa.